Globaali omatunto -vaalikone

1. Köyhyyden vähentäminen

Köyhyyden vähentämisellä kehitysmaissa on positiivisia vaikutuksia myös EU-kansalaisiin.

2. 0,7-tavoite

EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kollektiivisesti kohdistamaan 0,7 prosenttia alueen bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Nykyisen taloustilanteen vuoksi EU:n ja sen jäsenmaiden ei tarvitse kuitenkaan pysyä sitoumuksessaan.

3. Naapuruussuhteet ja demokratia

Mielestäni EU:n tulee tukea entistä vahvemmin sekä itäisten että eteläisten naapurivaltioidensa demokratiakehitystä, vaikka se heikentäisi suhteita esimerkiksi Venäjään.

4. Julkiset hankinnat

Kun Euroopan unioni ja sen jäsenmaat tekevät julkisia hankintoja, hintaa tärkeämpi valintakriteeri on se, että tuotannossa ei ole loukattu työntekijöiden oikeuksia.

5. Verotus

Veroparatiisitalouden verhon raottamiseksi tarvitaan avoimuutta. Siksi Euroopan unionin tulee säätää maakohtainen talousraportointi pakolliseksi kaikille monikansallisesti toimiville eurooppalaisille suuryrityksille.

6. Globaali nuorisotyöttömyys

Kuluvan vuosikymmenen aikana yli miljardi nuorta – kaikkien aikojen suurin ikäluokka – siirtyy maailmalla työelämään. Virallisella sektorilla pystytään työllistämään heistä vain noin 300 miljoonaa. Globaalilla nuorisotyöttömyydellä on vaikutuksia EU:hun mm. talouden, yhteiskunnallisen vakauden ja siirtolaisuuden kautta. EU:n johdonmukaisella kehityspolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa positiivisesti nuorten työllistymiseen globaalisti. Parlamentin tulee kaikissa päätöksissään ottaa huomioon niiden vaikutukset globaaliin nuorisotyöttömyyteen myös tilanteissa, joissa Euroopan saavutetuista eduista joudutaan tinkimään.

7. Pakolaisuus

Mielestäni EU:n tulee kantaa suurempaa vastuuta maailman pakolaisista. Siksi EU-maiden tulee ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi, jonka avulla pakolaiset voivat saapua EU:hun hakemaan turvapaikkaa.

8. Yritysvastuu

Monikansallisesti toimivien yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussaan. Euroopan unionin tulee edistää vastuullista yritystoimintaa velvoittamalla suuryrityksiä raportoimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

9. Ruokaturva

Vaikka geenimuunneltu ruoka sallittaisiin EU:ssa, pakkauksiin ei tarvitsisi tehdä merkintää “GEENIMUUNNELTUA RUOKAA”?

10. Seksuaaliterveys ja -oikeudet kehitysyhteistyössä

EU:n kehityspolitiikalla ja kehitysavulla on edistettävä toimia, jotka pyrkivät parantamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia (esim. seksitautien kuten HIV:n ennaltaehkäisyä ja hoitoa, ehkäisymenetelmien saatavuutta, turvallista äitiyttä sekä turvallisia raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä).

11. Energiapolitiikka

EU:n ei tule luopua fossiilisen energiantuotannon (öljy, maakaasu, kivihiili) tukemisesta eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

12. Ilmastopolitiikka

Suomi ja EU ovat sitoutuneet tekemään osuutensa rajoittaakseen ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan nähden. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, EU-maiden tulisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi linjassa sekä luonnontieteen että kansainvälisesti oikeudenmukaisen taakanjaon kanssa. EU:n tulee unionin vuoteen 2030 ulottuvassa ilmasto- ja energiastrategiassa sitoutua leikkaamaan päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

13. Rahoitusmarkkinavero

11 EU:n jäsenmaata on ryhtynyt ajamaan keskenään rahoitusmarkkinaveroa. Rahoitusmarkkinaverolla tarkoitetaan veroa, joka perittäisiin kaikista rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista transaktioista eli osto- ja myyntitapahtumista. Mielestäni koko EU:n laajuista rahoitusmarkkinaveroa ei tule kuitenkaan ottaa käyttöön.

14. Kansalaisten osallistuminen

On tärkeää, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan EU:n päätöksentekoon. Sen vuoksi tärkeimmistä kansalaisten oikeuksia koskevista päätöksistä tulee järjestää Euroopan laajuinen kansanäänestys.

15. Kauppapolitiikka

Euroopan unionin tulee sisällyttää ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen periaatteet kaikkiin kolmansien maiden kanssa sitomiinsa kauppa- ja investointisopimuksiin.

16. EU–USA -vapaakauppasopimus

Yhdysvallat ja EU neuvottelevat parhaillaan kattavasta investointi- ja vapaakauppasopimuksesta. EU:n ei tule allekirjoittaa sopimusta ilman vahvoja takuita siitä, ettei sopimus rajoita unionin ja sen jäsenmaiden mahdollisuuksia edistää ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä demokraattisen päätöksenteon keinoin ja ettei sopimus anna yrityksille kohtuuttomia valtaoikeuksia valtioihin nähden.

17. Biopolttoaineet

EU:n uusiutuvan energian direktiivillä pyritään vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi lisäämällä biopolttoaineiden kulutusta. Kuitenkin EU:n nykyisen biopolttoainepolitiikan on todettu johtavan mm. maakaappauksiin sekä kohonneisiin ruoan hintoihin ja suurempiin hinnanvaihteluihin erityisesti kehitysmaissa. EU:n biopolttoainepolitiikkaa tulee muuttaa siten, että ruokakasveista valmistettavien biopolttoaineiden tuotannosta on luovuttava kokonaan ja on siirryttävä jätepohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen.

18. Tasa-arvo

Maailman köyhistä 70 prosenttia on naisia ja tyttöjä. EU:n ja sen jäsenmaiden tulee sitoa kehitysapunsa tasa-arvon edistämiseen. Siksi EU:n tulee säätää direktiivi, joka velvoittaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen yhdeksi EU:n kehitysavun kriteeriksi.

19. Palestiina-kysymys

EU katsoo, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia ja lisäksi suuri este rauhanponnisteluille. EU on myös päättänyt, ettei Israelin siirtokunnissa valmistettuja tuotteita tulisi päätyä Euroopan markkinoille israelilaisiksi merkittyinä. Henkilökohtaisesti en osta laittomissa siirtokunnissa valmistettuja tuotteita.

20. Syrjintä

Euroopan parlamentti on nostanut aktiivisesti esiin globaaleja syrjintäkysymyksiä. Se on esimerkiksi vaatinut EU:lta toimia kastiin perustuvaan syrjintään puuttumiseksi. Kastiin perustuva syrjintä koskettaa noin 260 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa elää Etelä-Aasiassa. Euroopan parlamentin tulee jatkossakin vaatia EU:ta nostamaan voimakkaasti esiin globaaleja syrjintäkysymyksiä, kuten kastiin perustuvaa syrjintää, kun se neuvottelee kolmansien maiden (esim. Intian) kanssa.