Tapaus 4. Parlamentti suitsii biopiratismia

Mikä ihmeen biopiratismi? Lääkeyhtiöt käyttävät usein perinnetietoa löytääkseen kasveja ja aineita, joilla on lääketieteellisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen kautta niistä tehdään uusia patentoituja lääkkeitä. Esimerkiksi Madagascarilla kasvavaa punakataraa on käytetty leukemian hoitoon tarkoitetun lääkkeen kehittämiseen. Yhteisöt, jotka kasvien parantavat ominaisuudet alun perin löysivät, eivät välttämättä kuitenkaan hyödy patentoiduista lääkkeistä, ja joissain tapauksissa eivät enää voi käyttää kasveja omiin tarpeisiinsa. Tämän lisäksi alkuperäiskansat saavat harvoin osansa taloudellisesta voitosta. Tätä ilmiötä kutsutaan biopiratismiksi, eikä se rajoitu pelkästään lääkesektoriin.

Biopiratismi haittaa kehitysmaiden taloudellista kehitystä, ja on siksi merkittävä kysymys köyhyyden vastaisessa taistelussa. Nykyinen lainsäädäntö on yritysten puolella, eikä perinnetiedolle juurikaan anneta suojaa. Biopiratismia vastaan voidaan kuitenkin tehdä jotain.
Euroopan parlamentti hyväksyi 15.1.2013 päätöslauselman, jossa puututaan biopiratismiin. Päätöslauselmassa – joka perustuu ranskalaisen mepin Catherine Grèzen esittelemään kehitysyhteistyövaliokunnan mietintöön – ehdotetaan toimia, joihin EU:n pitäisi ryhtyä, jotta kehitysmaat voisivat hyötyä geenivaroistaan ja perinnetiedoistaan.

Päätöslauselman mukaan EU:n ja jäsenmaiden pitäisi hyväksyä YK:n Nagoyan protokolla, joka tähtää geenivarojen hyötyjen tasaisempaan jakamiseen tuottajan ja käyttäjämaiden välillä. Lisäksi päätöslauselmassa ehdotetaan uutta lainsäädäntökehystä patenttien myöntämiseen. Alkuperäisten ainesosien kertominen asetetaan siinä ehdoksi patentille. Patentin hakijan pitäisi myös todistaa, että ainesosat hankittiin oikeudenmukaisella ja laillisella tavalla. EU:n tulisi lisäksi auttaa kehitysmaita perustamaan instituutioita, joiden avulla ne voisivat hyötyä geenivaroistaan ja perinnetiedosta, mietinnössä ehdotetaan.

Päätöslauselma on johtanut jatkotoimiin EU:ssa. Syksyllä 2013 parlamentti hyväksyi lakialoitteen säännöistä, jotka pyrkivät ehkäisemään eurooppalaisia yrityksiä hyödyntämään alkuperäiskansojen luonnonvaroja epäoikeudenmukaisesti. Sääntöjen mukaan yritykset joutuvat maksamaan alkuperäiskansoille korvauksen saamastaan hyödystä. Sääntöjen voimaantulo vaatii kuitenkin vielä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän.

Lue lisää:

Uutinen: The Guardian
Uutinen: The Huffington Post
Uutinen: Euroopan parlamentti