Katso kaikki blogikirjoitukset

Miten sinä vaikutat?

EU-vaalit ovat parin kuukauden päästä. Suurta osaa nuorista äänestäjistä vaalit eivät taaskaan kiinnosta. Vaikuttamiskanavia on toisaalta muitakin: voi alkaa kansalaisjärjestön tukijaksi tai tehdä vapaaehtoistyötä, osallistua opiskelijapolitiikkaan tai vaikka liittyä poliittiseen nuorisojärjestöön. Voi kirjoittaa sanomalehteen, mennä mukaan mielenilmaukseen tai osallistua aihetta käsittelevään kampanjaan. Suomessa nuoria myös kannustetaan aktiivisuuteen eri tavoin. Nuorisovaltuustoja kuunnellaan paikallistason päätöksenteossa, maassa toimii erilaisia kattojärjestöjä nuorten edunvalvojina, ja käytännössä jokaisella nuorella on halutessaan mahdollisuus osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

IMG_6225Pienessä bangladeshilaisessa kylässä Tangailin piirikunnassa joukko parikymppisiä opiskelijoita kuuntelee epäuskoisina, kun Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski kertoo nuorten poliittisista vaikutusmahdollisuuksista ja valtion tuesta poliittisille nuorisojärjestöille. Todellisuus Tangailin nuorille on erilainen. Opiskelijat haluaisivat vaikuttaa opiskelijapolitiikkaan, mutta heitä pelottaa. Bangladeshissa on vaikeaa olla yhteiskunnallisesti aktiivinen olematta joko valtaapitävän puolueen tai opposition puolella: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Kritiikkiä vaimennetaan kovin ottein. Opiskelijat tietävät, että puolueet käyttävät opiskelijasiipiään häikäilemättä hyväkseen muun muassa väkivallan lietsontaan. Puoluepoliittisesti sitoutumattomia vaikuttamiskanavia nuorille ei maaseudulla yksinkertaisesti ole. Se kaikista pienin teko – äänestäminen – ei myöskään ole itsestäänselvyys maassa, jossa valtapuolue päätti tammikuussa järjestää opposition boikotista huolimatta vaalit, joissa suurin osa parlamenttipaikoista jaettiin ilman kilpailua valtapuolueelle.

Tangailin nuoret eivät saa ääntään kuuluviin yhteiskunnassa, mutta vapaamuotoisessa tapaamisessa suomalaisten, slovenialaisten ja nepalilaisten nuorten kanssa tilanne on toisin. Eurooppalaiset ja nepalilaiset nuoret ovat opintomatkalla Bangladeshissa osana EU:n Youth in Action –ohjelman rahoittamaa hanketta, jonka kautta Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry tuo yhdessä kumppaneidensa kanssa eri maiden nuoria yhteen jakamaan kokemuksia nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Hanke on vain yksi ruohonjuuritason esimerkki EU:n globaalista vaikuttavuudesta, ja juuri nyt se on antanut äänen niille, joiden mielipiteistä kovinkaan moni ei ole ollut kiinnostunut. ”Bangladeshin nuoret ovat taistelleet oman kielemme puolesta ja voittaneet, he ovat taistelleet itsenäisyytemme puolesta ja voittaneet, me voitamme tämänkin taistelun vielä!” julistaa parikymppinen tekstiili-insinööriopiskelija sellaisella tunteen palolla, että viesti tulee selväksi jo ennen tulkkausta bengalista englantiin.

Pääkaupunki Dhakassa asuvilla, yksityisessä yliopistossa opiskelevilla nuorilla osallistumismahdollisuuksia on hieman enemmän. Moni ihmisoikeusjärjestö Odhikarin vapaaehtoisista on BRAC-yliopiston oikeustieteen opiskelijoita. 20 vuotta maan ihmisoikeustilannetta monitoroinut Odhikar ei kuitenkaan voi toimia vapaasti. Kaksi sen työntekijöistä on saanut syytteet järjestön nettisivuilla julkaistun raportin vuoksi, ja sen työntekijöitä ja vapaaehtoisia tarkkaillaan jatkuvasti.

Tangail”Totta kai pelottaa”, vastaa Odhikarin vapaaehtoisena toimiva opiskelija Anik Hasak Siddiquee kysymykseeni. ”Kun olemme tietojenkeruumatkalla, meitä seurataan ja työtä häiritään, ja joskus meitä yritetään painostaa kirjoittamaan hallinnolle myönteisiä raportteja.” Pelko ei ole aiheetonta, sillä tahdonvastaiset katoamiset, kidutus ja laittomat teloitukset ovat arkipäivää Bangladeshissa, ja ihmisoikeusaktivistit ovat jatkuvan uhan alla.

Siddiquee on kuitenkin kiinnostunut myös Suomen ihmisoikeusongelmista. Selitän jotakin seksuaalivähemmistöjen oikeuksista käytävästä keskustelusta sekä vanhustenhoidon puutteista. Siddiquee kuuntelee kiinnostuneena ja esittää lopulta kysymyksen: ”Mitä sinä teet asialle?”

Anna Rauhala

Anna RauhalaKirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö DEMO ry:ssä.

 


Katso kaikki blogikirjoitukset