Katso kaikki blogikirjoitukset

Johdonmukaisuutta globaalin nuorisotyöttömyyden kitkemiseen

Viime vuosina nuorisotyöttömyys on ollut kaikkien huulilla. Globaalissa mittakaavassa historian suurin ikäluokka on lähivuosina astumassa työelämään, eikä kaikille riitä töitä. Suomessa puhutaan syrjäytymisestä, pätkätyösuhteista ja työelämän epävarmuudesta, Euroopan kriisimaissa Kreikassa ja Espanjassa yli puolet nuorista on työttömänä. Tiedotusvälinessä maalaillaan synkeää kuvaa vuorotellen syrjäytyvistä ja passiivisista, vuoroin radikalisoituvista nuorista tai hallitsemattomista siirtolaisvirroista. Nuorten itsensä ääni keskustelussa ei juuri kuulu.

Ihmisarvoinen työ tuo paitsi taloudellista turvallisuutta niin myös osallistaa yhteiskuntaan. Ilman työtä tai koulutusta nuori putoaa helposti sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle. Osallisuus on tärkeää paitsi nuorten itsensä niin myös yhteiskunnankin kannalta: nuorista ei ole tulevaisuuden tekijöiksi, jolleivät he pääse osaksi kansalaisyhteiskuntaa nyt. Inhimillisen potentiaalin menetys on valtava, jollei nuorisotyöttömyysongelmaan puututa päättäväisesti.

 

Tapaus Sierra Leone

Vaikka nuorisotyöttömyys on suuri ongelma Suomessa ja Euroopassa, on globaalissa etelässä tilanne vieläkin vaikeampi, ja lähes 90 prosenttia maailman nuorista asuu kehitysmaissa. Esimerkiksi länsiafrikkalaisessa Sierra Leonessa nuorista on arvioiden mukaan vailla työtä jopa 60-70 prosenttia. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nuoret naiset. Sierra Leone on edelleen hyvin patriarkaalinen yhteiskunta, jossa naisten osallistuminen julkiseen elämään on vähäistä, esimerkiksi poliitikoista vain noin 12 % on naisia. Lukutaidon ja koulutuksen puute vaikeuttavat työllistymistä, ja varhaiset raskaudet ja avioliitot heikentävät nuorten naisten mahdollisuutta palkkatyöhön ja taloudelliseen turvallisuuteen entisestään.

 

sl naisten ryhmä

 

Verisestä sisällissodasta toipuvan Sierra Leonen vuosituloista neljännes on kehitysapua ja siitä merkittävä osa on peräisin maailman suurimmalta kehitysavun antajalta – Euroopan unionilta. EU:n kehityspolitiikka tekee paljon hyvää auttaen Sierra Leonen taloutta jaloilleen, samalla luoden edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle. EU:n kehitysavulla tuetaan Sierra Leonessa muun muassa hyvää hallintoa, infrastruktuuria sekä laittoman kalastuksen kitkemistä. Lisäksi EU on kehitysohjelmassaan sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Kehityspolitiikan kauniit tavoitteet eivät kuitenkaan riitä, jos muut politiikan sektorit eivät ole linjassa niiden kanssa. Kauppasopimus, jota EU tällä hetkellä Sierra Leonen kanssa neuvottelee, on edullinen lähinnä eurooppalaisille yrityksille, jotka saisivat sen turvin tuoda Sierra Leonen markkinoille alhaisilla tulleilla tuotteita, joiden kanssa vielä alkutekijöissään oleva teollisuus ei pystyisi kilpailemaan.

Eurooppalaiset yritykset tuovat Sierra Leonesta paljon raaka-aineita, mutta jatkojalostus tapahtuu maan ulkopuolella. Näin esimerkiksi kaivosteollisuuden hyödyt jäävät Sierra Leonelta suurimmaksi osaksi saamatta. Kaivosteollisuus voisi olla luonnonvaroiltaan rikkaassa Sierra Leonessa nykyistä merkittävämpi työllistäjä. EU on Sierra Leonen tärkein kauppakumppani. Jos Sierra Leonen alikehittynyt talous ja sierraleonelaiset tuotteet joutuvat kilpailemaan EU:n (usein runsaskätisesti tuettujen) tuotteiden kanssa, ei EU anna maalle aitoa mahdollisuutta kehittyä.

 

Johdonmukaisuutta!

Kansainväliset kauppasopimukset ja esimerkiksi EU:n kalastus- ja maatalouspolitiikat vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet sierraleonelaisella nuorella on työllistyä. Globaalin nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi Euroopan unionissa täytyy tehdä sellaista politiikkaa, jossa osataan ottaa huomioon asioiden monimutkaisuus ja linkittyneisyys. EU on sitoutunut kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen ja periaate täytyy ulottaa koskemaan myös nuorisotyöttömyyden ratkaisua. Globaalia nuorisotyöttömyyttä tuleekin käsitellä johdonmukaisuuskysymyksenä.

 

Tule käymään EU:n takapihalla!

25.–27.4.2014 Helsingin keskustaan Lasipalatsin aukiolle kohoaa Mitä?-verkoston EU:n takapihalla -installaatio. Europarlamenttivaaleihin kantaa ottava installaatio muuttaa aukion osallistavaksi puutarhaksi, jonka kautta eurovaaliehdokkaita ja äänestäjiä tutustutetaan EU:n kehityspoliittisen johdonmukaisuuden ja globaalin nuorisotyöttömyyden teemoihin.

Installaatio avataan perjantaina 25.4 klo 14.00 avajaistilaisuudessa, jossa eurovaaliehdokkaat pelaavat ja kommentoivat osallistavaa puutarhapeliä ja kertovat omia näkemyksiään kehityspolitiikasta sekä johdonmukaisuuskysymyksistä. Lanseeraustilaisuuden juontaa ja ehdokkaita tenttaa Arman Alizad. Paikalle on tulossa mm. Tiina Tuomela (KD) ja Tom Himanen (KD), Sanna Lehtinen (KESK), Antti Kaikkonen (KESK) ja Timo Kaunisto (KESK), Aura Salla (KOK) ja Thai Quach (KOK), Juho Eerola (PS) ja Maria Lohela (PS), Päivi Storgård (RKP) ja Marcus Rantala (RKP), Mikael Jungner (SDP) ja Reijo Paananen (SDP), Heikki Patomäki (VAS), Silvia Modig (VAS), Heidi Hautala (VIHR), Ozan Yanar (VIHR), Johanna Sumuvuori (VIHR) ja Touko Aalto (VIHR).

Installaatio on avajaisten jälkeen avoinna yleisölle sunnuntai-iltaan saakka:
pe klo 15–20, la klo 10–18, su klo 12–18.

Tervetuloa EU:n takapihalle!

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/784805394864316/

 

Plan Suomi Säätiön Mitä?-verkosto on vaikuttamisen kanava 18–30-vuotiaille, globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä kiinnostuneille nuorille aikuisille. Verkosto tekee työtä globaalin vastuun, kehityskysymysten ja ihmisoikeuksien puolesta tietoisuuden kasvattamisen ja vaikuttamistyön avulla.

Iina Heikkilä

Iina HeikkiläKirjoittaja toimii Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmässä.

 


Katso kaikki blogikirjoitukset